Yhteisömanagerikysely, #cmkysely, tehtiin syksyllä 2017 jo neljättä kertaa. Kysely löytyy osoitteesta: bit.ly/cmkysely2017
Yhteisömanagerikysely, #cmkysely, tehtiin syksyllä 2017 jo neljättä kertaa. Kysely löytyy osoitteesta: bit.ly/cmkysely2017 . Kyselyssä eriteltiin ensimmäistä kertaa se, onko vastaaja some- vai yhteisömanageri. 53% vastaajista toimi kummassakin roolissa, mutta he valitsivat kyselyä varten jomman kumman roolin. Sekä somemanagerina kyselyyn vastanneita että yhteisömanagerina kyselyyn vastanneita oli yhtä paljon, 50%. Pelkkiä yhteisömanagereita vastaajista oli 23%, pelkkiä somemanagereita 24%.
Yleisimmät tittelit 66 vastaajan joukossa olivat yhteisömanageri (10 kpl), tiedottaja (6), yrittäjä (5), community manager (4), projektipäällikkö (4), viestinnän asiantuntija (4), markkinointipäällikkö (3), viestintäsuunnittelija (3). Kaksi mainintaa saivat sosiaalisen median asiantuntija ja asiantuntija.
Muita mainittuja titteleitä: Business and community developer, Chief Digital Officer, Digitaalisen markkinoinnin suunnittelija, Executive Producer, Kehityspäällikkö, Konsultti, koordinaattori, markkinointivastaava, mediatoimittaja, puheenjohtaja, Ryhmäpäällikkö, sisäisen viestinnän päällikkö, Social media manager, Somemanageri, strategiapäällikkö, suunnittelija, Tuottaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, viestintä- ja markkinointisuunnittelija, Viestintäkoordinaattori, Viestintävastaava, Yhteisötuottaja ja Yhteyssuunnittelija.
Missä yhteisömanagerit toimivat?
Vastaajista 35% työskentelee organisaatiossa, jossa on yli 250 työntekijää. 14% vastaajaa työskentelee organisaatiossa, jossa on 50-249 työntekijää ja 30% organisaatiossa, jossa työntekijöitä on 1-9. Loput 21% tulevat organisaatioista, joissa työntekijöitä on 10-49. (N=66)
Näissä organisaatioissa oli ollut joku yhteisömanagerin roolissa seuraavasti:
alle vuoden 14% yli vuoden, mutta alle 2 vuotta 23% yli 2 vuotta, mutta alle 3 vuotta 14% yli 3 vuotta, mutta alle 4 vuotta 20% yli 4 vuotta, mutta alle 5 vuotta 9% yli 5 vuotta, mutta alle 6 vuotta 8% yli 6 vuotta, mutta alle 7 vuotta 5% yli 7 vuotta, mutta alle 8 vuotta 5% yli 10 vuotta 5%. (N=66)
Organisaatioiden toimialat olivat suuruusjärjestyksessä seuraavat (N=66): Informaatio ja viestintä 23% Koulutus 20% Julkishallinto, maanpuolustus, sosiaalivakuutus 8% Muu palvelutoiminta 8% Taiteet, viihde ja virkistys 6% Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 6% Rakentaminen 3% Terveys- ja sosiaalipalvelut 3% Tukku- ja vähittäiskauppa 3% Kuljetus ja varastointi 1,5% Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 1,5% Maa- ja metsätalous 1,5% Teollisuus 1,5%
Ei mikään edellä mainituista 15%
Yhteisömanagerin työ lukuina
Vastaajista 53% toimi roolissaan päätoimisena, 44% sivutoimisena ja 3% oli vapaa-ajallaan.
6% heistä hallinnoi pelkästään organisaation sisäistä yhteisöä, 30% organisaation ulkopuolista ja 56% kumpaakin. 8% hallinnoi yhteisöä, joka ei linkity mihinkään organisaatioon.
Vastaajista 18% oli työskennellyt yhteisömanagerina alle vuoden, 17% oli ollut pestissään 1-2 vuotta. 20%, oli työskennyt yhteisömanagerina 2-3 vuotta. Loput jakautuivat seuraavast 11% (3-4 vuotta), 9% (4-5 vuotta), 9% (5-6 vuotta), 1,5% (6-7 vuotta), 6% (7-8 vuotta), 3% (8-9 vuotta) ja 6% yli 10 vuotta.
Työelämässä vastaajat olivat olleet seuraavasti (N=66):
3% vastaajista kertoi että heidän tekemänsä yhteisömanagerityö on palkatonta.
Yhteisömanagerit työskentelevät eri puolilla organisaatioita. Vastaajien organisaatiot ovat suuruusjärjestyksessä (N=66): viestintä 32%, markkinointi 21%, asiantuntijaorganisaatio 15%, asiakaspalvelu 7,5% tuotekehitys 4,5% ja myynti 3%.
Muu: 12% ja ei organisaatiota 4,5%.
Päätoimisia yhteisö/somemanagereita oli 35 kappaletta. Heistä 31% oli somemanagereita ja 28% yhteisömanagereita, loput toimivat kummassakin roolissa. Päätoimisista yhteisö/somemanagereista 37% teki töitä viestinnässä, 26% markkinoinnissa, 11% asiakaspalvelussa, 6% asiantuntijatehtävissä, 3% tuotekehityksessä ja muualla 14%. Vastaajista 3% toimi ilman organisaatiota, eli käytännössä vapaaehtoisena yhteisömanagerina. Kukaan päätoimisista vastaajista ei työskennellyt myynnissä tai henkilöstöhallinnossa.
Yhteisömanageritiimit
Neljäsosa (24%) vastaajista toimii yhteisömanagerina yksin, loput tekevät töitään tiimin kanssa. 38% vastaajista työskentelee 2-4 hengen tiimeissä, 18% 5-10 hengen tiimeissä, 11% oli 11-15 hengen tiimissä ja tätä isommassa tiimissä 9%. Tiimin koko ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä työtä tehdään myös oman toimen ohella. Siksi kyselyssä kysyttiin: ”Kuinka monta henkilötyökuukautta organisaatiossanne käytetään kuukaudessa yhteisötyöhön?”.
2-4 hengen tiimeissä työaikaa käytetään yhteisömanagointiin alle 1 henkityökuukausi 36%, 1 henkilötyökuukausi 24%, 2-4 henkilötyökuukautta 28% ja 5-10 henkilötyökuukautta 12% (tämä vaihtoehto muuten tarkoittaisi, että tiimiläiset tekisivät jatkuvasti ylitöitä, joten en oikein usko tähän).
Yhteisömanageritiimiin kannattaa kerätä ihmisiä eri puolilta organisaatioita.
2-4 hengen tiimit on kasattu esimerkiksi seuraavasti: sekä viestintä- & markkinointi-ihmisiä (40%), pelkkiä viestintäihmisä (24%) pelkkiä markkinointi-ihmisiä (16%). 20% tiimeistä toimi kokonaan ilman viestintä- tai markkinointi-ihmisiä, 24% tiimeistä sisälsi myyntiorganisaation edustajia, 36% tiimeistä sisälsi asiakaspalveluorganisaation ihmisiä, 20% tuotekehitysorganisaaton ihmisiä ja vain 4% tiimeistä toimi HR-organisaation ihminen.
Yhteisöt mukana organisaatioiden strategiassa
Kyselyssä kysyttiin miten tärkeinä yhteisöjä pidettiin organisaation strategiassa asteikolla 1 (ei tärkeä) – 5 (erittäin tärkeä) (N=66).
Ulkoisten yhteisöiden tärkeys vs sisäisten yhteisöjen tärkeys:
1 1,5% 2 8% 20% 3 17% 21% 4 42% 33% 5 33% 23%
Eli ulkoisia yhteisöjä pidettiin tälläkin kerralla tärkeämpinä kuin sisäisiä yhteisöjä.
Strategioita kuvailtiin sanallisesti näin:
Näkyvyyden lisääminen
Startegiassa on asetettu tavoitteeksi valtakunnallinen näkyvyys, jolla nostetaan tiedeprofiilia.
Yhteisö auttaa yritystäni pysymään ajan tasalla ja kehittämään tuotteitani oikeaan suuntaan. Pitkäaikainen yhteistyö yhteisön kanssa on tuonut yritykselleni näkyvyyttä niin somessa kuin perinteisessäkin mediassa, ja olen saanut sen avulla myös yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Näitä tavoitellaan jatkossakin.
Yhteisöt ja niiden kanssa työskentely väylä markkinoida mahdollisuuksia sekä aktivoida ja organisoitua kehittämistoiminnassa
Kohderyhmä on ostopäätöksen tekijä: myynti, asiakkaiden määrä, keskiostos, prospektit kpl asiakasrekisterissä, kontaktoidut, aktivoidut jne.
Mainekuvan ylläpito, asiantuntijuuden vahvistaminen, asiakaspito ja uusasiakashankinta
Supports Community Engagement, Community Curation and Community Uplifting; Shares information about community members, events, activities and important themes; One element in the ecosystems exploration/exploitation process”
yhteydenottojen lisääntymisen ja tykkäysten lisääntyminen,
Yhteisöt ja yleisöt ovat tärkeimpiä kohderyhmiä sekä organisaation jakamien viestien välittäjiä. Tavoitteena on saada sitoutuneita viestien välittäjiä sekä uusia asiakkaita sosiaalisen median avulla.
Keskustelun lisääminen
Ihan suoraan oman organisaation strategiassa ei mutta hankkeen strategiassa vahvasti. Tavoitteena yhtenäistää valtakunnallista toimintaa, saada keskustelua aikaan.
Vuorovaikutus keskustelemalla sekä sitoutuneisuusasteen kohottaminen
Kaiken viestinnän pääpaino on yhä enemmän siirtynyt ihmiseltä ihmiselle viestimiseen. Asioiden ympärille haetaan myös läpinäkyvää keskustelua.
Yhteisön auttaminen
Yhteisön kasvattaminen ja lisäarvon tuottaminen yhteisön jäsenille.
mm. ”yhteisöllisyyden kokemus lisääntyy”
Pyrimme saamaan asiakkaat hymyilemään. Neuvomalla, konsultoimalla, luennoimalla ja kouluttamalla autamme yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä hyödyntämään sosiaalista mediaa omassa toiminnassaan. Yrityksemme toiminnan peruslähtökohtana on sitoutuminen asiakkaiden tarpeiden toteuttamiseen. Asiakkaat ovat meille tärkeitä, ja haluamme tarjota heille välineet käyttää sosiaalista mediaa liiketoiminnansa tukena. Asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, avoimuus ja arvostus ovat tärkeitä arvojamme.
Olennaista saavuttaa palveluiden käyttäjät (sovelluskehittäjiä) ja saada palautetta tuotteesta sekä löytää ideoita sekä auttaa asiakasyrityksiä pääsemään mukaan yhteisöön. 10% yrityksen (ei vain managerin) työajasta käytetään yhteisön rakentamiseen ja kehittämiseen.
Olemme viiden parhaan joukossa tyytyväisyydessä, yhteistyömme valittujen tahojen kanssa tuottaa lisäarvoa, vahvat yhteistyösuuteet ulospäin, arvostamme henkilökuntaamme ja olemme vetovoimainen, luomme menestystä alueellemme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Arvoja on kolme, joista yksi on ”Olemme yhteisöllinen”.
Tehtävänä on auttaa ja kouluttaa kohdeyhteisöihin kuuluvia
Yhteistyön lisääminen
Strategiassamme on vahvasti mukana sisäisen yhteistyön (collaboration) lisääminen. Teorian tasolla yhteisö on siis erittäin vahvasti strategisella tasolla, mutta käytännössä tätä ei ole vielä ihan tajuttu. Ehkä lähinnä sitä, että pelkän kehottamisen lisäksi jotain suunnitelmallista myös pitäisi tehdä, että yhteistyö lisääntyy.
Toimintakulttuurin uudistaminen ja digipedagogiikka
Yhteisömanagerointi on organisaatiomme tarjoama palvelu, joten yhteisöt/yleisöt ovat erittäin tärkeitä strategisesti. Olemme asettaneet sekä numeerisia että laadullisia tavoitteita toiminnallemme yhteisöjen ja yleisöjen kanssa.
Mitä yhteisömanagerit sitten odottavat yhteisöiltään, mitä yhteisön kanssa halutaan muuttaa, tuottaa tai saavuttaa?
Asiakaspalvelu
Lisäarvon tuotto palveluiden käyttäjille.
Tarjota tilaisuuksia verkostoitua ja tutustua vuorovaikutteisesti alan uusimpaan tietoon. Edistää alan osaamista valtakunnallisesti.
Tarjota yhteisön jäsenille inspiraatiotoimintaa, koulutuksia ja apua yritystoiminnan perustamiseen ja yritystoiminnassa menestymiseen.
Brändäys, markkinointi ja viestintä
Lisää tunnettuutta, positiivisia mielikuvia
fanien sitouttaminen mini ambassadoreiksi. tietouden jakaminen, alaan liittyvän kulttuurin muutos, fanien tuominen toimipaikkaamme
Valtakunnallisesti halutaan, että oppisopimuskoulutuksen parissa työskentelevät ovat yhteisössä, he jakavat hyviä kokemuksia, saavat uusinta tietoa jne. Tämän lisäksi heille annetaan koulutusta ja vinkkejä somen käyttöön, jotta he osaisivat omissa kanavissaan hyödyntää oppeja.
Yhteisön aktivoiminen, orgaaninen uusien asiakkaiden hankinta, palautteiden kerääminen, tiedotus
Pyrimme laadukkaaseen keskusteluun, hyvään sisältöön ja kohtaamaan myös kasvotusten.
Auttamaan kehittäjä oppimaan uutta, jakamaan hyviä käytäntöjä. Luoda aktiivisille jäsenille omaa brändiä kehittäjämarkkinoilla.
Tavoitteena on tavoittaa ihmisiä, tiedottaa ja vaikuttaa asenteisiin
Yhteisön osallisuuden lisääminen, ulkoisesti tapahtumien tiedotuksen parantaminen. Haluamme aktiivisesti osallistuvia jäseniä tekemään itselleen merkityksellisiä asioita yhteisen päämäärän eteen sekä katsomot täyteen.
Pyrimme sitoutuneeseen yhteisöön. Benchmarkkaamme muihin alan toimijoihin ja tahoihin, vertaamme sitoutumista indeksoivia lukuja tarkasti ja tavoitteemme on olla keulilla.
edistämään tehokasta tiedonkulkua ja yhteisöllisyyttä ja sitä kautta strategian tavoitteita
Markkinoida toisen asteen opiskelijoille koulutuksiamme. Samalla opiskelijat oppivat tapahtumien järjestämisestä ja muista markkinointitapahtumista sekä somen käytöstä.
Sisäinen kulttuuri
Keventämään työntekoa, lisäämään tiedonkulkua ja aktivoimaan keskustelua
Työntekijälähettilyys
Rakentaa yhteisö, joka näkyy ja kuuluu ulospäin. Tarkoitus on tehdä enemmän ja isompia projekteja asiakkaille yhdessä.
Yhteistyön lisääminen yrityksen sisällä, työnteon helpottaminen
Tarjoamaan työkaluja ja lisäämään osallisuutta
Oppimisen ja tiedonjaon tavoitteita sisäisesti viestinnässä. Samalla pyrimme saamaan yhteisön jäsenet toimimaan aktiivisesti somessa omassa viestinnässään.
Tuotekehitys
Toteutamme yhdessä tapahtuman, mietimme sen teemat, puhujat, aikataulun, ohjelman. Osa vapaaehtoisista on mukana myös käytännön työssä.
Edistää yhteisöllisyyttä ja sitä kautta aktivoida kaikki mukaan keskustelujaan ja tiedon tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Entä mitä somemanagerit sitten odottavat yleisöiltään, mitä yleisön kanssa halutaan muuttaa, tuottaa tai saavuttaa?
Asiakaspalvelu
Toisilta oppimisen lisääminen, verkostoituminen, kunkin oman työpaikan toimintojen kehittäminen vertaistuen avulla ja yhdessä.
Pyrimme tuottamaan asiakkaiden palveluiden käyttöä tukevaa sisältöä ja synnyttää keskustelua mikä tukee tätä.
Brändäys, markkinointi ja viestintä
Seuraajien kasvu, tunnettuuden kasvu, hakijoiden kasvu
Tehdään kolmansille osapuolille digitaalista markkinointia, joten tavoitteet tulevat asiakkaan strategiasta. Omalla toiminnalla pyrimme rikkomaan ennakkoluuloja, sekä tuomaan esiin alan mahdollisuuksia.
Tiedon lisääminen yleisön keskuudessa toiminnastamme, hankerahoituksen vaikuttavuuden saattaminen yleisön tietoon, rahoituksella aikaansaadut toimenpiteet ja tulokset, mahdollisen hankerahoituksen haku
Sisäisesti intergroimaan osallistuvat tahot projektiin, ulkoisesti tuottamaan tietoa, tunnelmaa ja osallistujia projektiimme
Tiedon levittäminen, lisää liikennettä nettisivuille
Tietoisuuden kasvu
Taloudellinen tuotto, mielipiteisiin vaikuttaminen, brändin läsnäolo ja vahvistaminen.
Yhteisöt ovat vielä melko pieniä, tavoitteena kasvattaa tietoisuutta, yhteisöä sekä saada omat asiakkaat/seuraajat suosittelijoiksi
Pyrimme herättämään keskustelua, aktivoimaan yleisön jäseniä kertomaan tarinaamme eteenpäin, viemään omia pääviestejämme eteenpäin ja tekemään tuotettamme tunnetummaksi, vahvistamaan brändiämme, innostamaan ja jättämään meistä positiivisen fiiliksen
Numeraalisia tavoitteita mm seuraajien määrän kasvattamisessa X prosenttia, X uutta juttua LinkedIniin vuodessa jne. Oikean yleisön saavuttamista
Awareness interest trust Action lead sales NPS
Vuorovaikutteisuus, tietyt luvut (seuraajamäärät, jakomäärät), osallistavuus (esim. postauksien kommentointi)
A) levittämään tietoa toiminnasta B) Organisaation arvojen edistäminen C) organisaatioon/ vapaaehtoistoimintaan liittymiseen kynnyksen madaltaminen
Jakamaan asiantuntijatietoa alaltamme osaaja/asiantuntija-asemamme säilyttämiseksi ja asiakkaidemme hyödyksi, markkinoimaan koulutuksiamme (lisää osallistujia), jakamalla tietoa sisäisesti tiimin kesken (Fb ja Wa) sekä saamaan ajankohtaistietoa alalta itsellemme.
Haluamme lisätä tietoa tuotteiden osalta suurelle yleisölle.
Kiinnostusta Venäjään kulttuurin, kieleen ja kanssakäymiseen, kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, matkustamisen yms.
Tavoittavuus
näkyvyyttä organisaatiolle ja sen työntekijöille, yhteisöllisyyttä
Myynti
myynti ja muutos käyttäytymisessä (yritämme tarjota siihen vinkkejä ja ratkaisuja)
Haluamme lisätä tunnettavuuttamme, saada yleisö pöhisemään meistä ja ostamaan lippuja esityksiimme.
Enemmän tykkääjiä, enemmän yhteydentottoja, enemmän tilauksia
Pyrimme saamaan sisältömarkkinoinnilla myyntiä ja uusia asiakkaita yleisön avulla.
Tuotekehitys
Tuote- ja palvelukehitys, asiakaslähtöisyys, arvomaailman mukaiset tavoitteet
Löytämään yhtyeisölle tärkeitä kontakteja, teemoja ja toimintaa
Mitä yhteisö- ja somemanagerit käytännössä sitten tekevät?
Sekä somemanagerina kyselyyn vastanneita että yhteisömanagerina kyselyyn vastanneita oli yhtä paljon, 50%.
Seuraan someen liittyviä keskusteluja/sisältöjä 76%
Teen asiakaspalvelua 58%
Seuraan alaani liittyviä keskusteluja/sisältöjä 55%
Opettelen alaani liittyviä asioita 52%
Teen tila/statuspäivityksiä / Ylläpidän keskusteluryhmää 48%
Toimin yhteisön edustajana organisaatiossani / Johdan muutosta / Opettelen someen liittyviä asioita 39%
Neuvon yhteisön jäseniä 36%
Päivittäin yhteisömanagerit (verrattuna somemanagereihin)
ylläpitivät 33 prosenttiyksikköä useammin keskusteluryhmiä
toimivat 24 prosenttiyksikköä useammin yleisön edustajana organisaatiossaan ja johtivat muutosta
toimivat 21 prosenttiyksikköä useammin esimiehenä tai tiiminvetäjänä
käyttivät 18 prosenttiyksikköä useammin yleisön tuottamaa sisältöä ja neuvoivat yhteisön jäseniä
osallistuivat 15% enemmän organisaation strategiatyöhön ja
tekivät 12 prosenttiyksikköä enemmän organisaation sisäistä markkinointia, osallistuivat alaansa liittyvään koulutukseen ja toimivat yhteisönsä sihteerinä
Seuraan someen liittyviä keskusteluja/sisältöjä 76%
Teen tila/statuspäivityksiä 61%
Seuraan alaani liittyviä keskusteluja/sisältöjä 52%
Teen asiakaspalvelua / Opettelen alaani liittyviä asioita / Opettelen someen liittyviä asioita 49%
Päivitän nettisivuja 33%
Teen somemarkkinointia (tai ostan sitä) 27%
Johdan projektia 24%
Moderoin kommentteja ja muita yhteisön tuottamia sisältöjä / Otan kuvia / Kerään talteen yhteisön toiveita 21%
Somemanagerit tekivät päivittäin 12 prosenttiyksikköä enemmän statuspäivityksiä kuin yhteisömanagerit.
Onnistuvatko yhteisömanagerit työssään?
Miten sitten mitata sitä, onnistuuko yhteisö- tai somemanageri työssään? Vastaajien mukaan mittaamisessa käytetään …
Kaikkien yhteisömanagerin onnistumisia ei mitata:
Ei mitenkään?
Ei mitenkään.
Ei sitä pahemmin mitata.
En tiedä
Ei sinänsä mitata. Perustuu pitkälti mutu-tuntumaan.
Ei ole systemaattista
Toisilla taas on jo tulostavoitteet käytössä:
Työn onnistuminen näkyy suoraan liikevaihtona ja tyytyväisinä asiakkaina.
Tuotot, dialogin määrä.
Liidien määrä 🙂
Liikevaihtona.
Markkinoinnilla pyritään edistämään kysyntää, verkkosivujen kävijät, liidit jne.
Saatavilla oleva analytiikka sekä myyntiluvut
Toiminta pysyy pystyssä ja kasvaa
Useimmat kuitenkin mittaavat yhteisön aktiivisuutta:
vuosittaiset mittarit, jotka perustuvat seuraajamääriin
yhteisön kävijämäärä, aktiivisten yhteisön jäsenten määrä, kilpailuiden osallistujamäärät, artikkeleiden lukijamäärät, CTR etc.
raportointi esimiehelle, jäsenmäärä, jäsenten aktiivisuus, yhteisön rakentaminen
Yhteisön aktiivisuus, hyvinvointi, tyytyväisyys
Yhteisöjen koon kehityksellä, viestinnän tavoittavuudella, myynnin kehityksellä osaltaan, vaikkei olekaan vastuualueellani
asetettujen tavoitteiden kautta – saatiinko tarpeeksi juttuja tai uusia seuraajia tms
Aktiivisuus yhteisössä, yhteisön koko
Keskustelun sävy, vastausajat ja volyymit
Facebook-raportit
Somen tunnusluvuilla
Hyvin perinteisesti seuraamalla numeerisia mittareita, ei niinkään viestintätekojen tulosta
Muita yhteisömanagereiden työn mittareita
Medianäkyvyydellä
Yhteisön menestyksen perusteella.
Asiakastyytyväisyydellä ja erinäisillä konversioilla -myynti, yhteydenotto, asiakkaan sitoutuminen..
Minulla on määrälliset tavoitteet, joista raportoidaan noin kahdesti vuodessa
Syntyneiden yritysten, niissä työskentelevien ihmisten ja kerätyn rahoituksen määrä sekä tapahtumien kävijämäärät, sosiaalisen median analytiikka, pitkän ajan ilmapiirimuutos
Asiakaskyselyllä
Hanketavoitteiden toteutumisella
Sovituilla somemittareilla kuukausittain
Tällä hetkellä periaatteessa itse mittaan eniten, koska kohderyhmä ei kiinnosta muuta yhtiötä niin paljon. Omat esimiehet mittaavat lähinnä isojen juttujen onnistumista.
Erittäin vaihtelevasti lisääntyneenä yleistietoutena
Minulla on yhteisöön liittyvä vuositavoite, osa minulle maksettavien bonusten kriteereitä.
Palautteet, osallistumismäärät, helppoudella saada uusia ihmisiä mukaan (paketointi, tiedotus onnistunutta)
Kriisiviestinnän tarpeen loistaessa poissaolollaan, ollaan onnistuttu.
Määrittelen itse mittarit ja hoidan mittaamisen.
numeroilla, milestoneilla = aikatauluilla
Saatu palaute, tapahtumien onnistuminen
Suosituksina/referensseinä, joiden avulla saadaan uusia asiakkaita.
Yhteisömanagereiden suosimat työkalut
Vastaajilta kysyttiin, käyttävätkö he yhteisömanagerointiin suosituimpia sosiaalisen median palveluita, eli palveluita, joilla on yli 100 miljoonaa käyttäjää maailmassa.
Organisaation sisäisten yhteisöjen manageroinnissa suosituimmat palvelut olivat:
Facebook ja Skype 55%
WhatsApp 42%
LinkedIn, blogi, Yammer ja Twitter 30 %
YouTube 27%
Instagram 23%
Organisaation ulkopuolisten yhteisöjen manageroinniss käytettiin seuraavia palveluja:
Facebook 91%
YouTube 76%
Twitter 74%
Instagram 65%
LinkedIn 59%
blogi 45%
Skype 30%
WhatsApp 21%
Muita somepalveluja
Yhteisömanagereilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muistakin heidän käyttämistään somepalveluista. Avuksi annettiin seuraava lista: ”Esim. BBM, Slack, Yammer, Vimeo, Line, Viber, Telegram, Flickr, Periscope, Jive, Zimbra, Slack, Lithium, Tencent QQ, Tencent QZone, WeChat, Baidu Tieba, Sina Weibo, YY, jokin blogialusta, jokin wikialusta, jokin foorumialusta…”
Seuraavassa avoimessa kysymyksess vastaajilta kysyttiin ”Seurataanko yhteisöänne jo(ide)nkin analytiikkatyökalu(je)n avulla? Miten ja mitä työkaluja käytätte?”. 7 kertoi, ettei käytä mitään.
Osa vastaajista kertoi käyttävänsä somepalveluiden omia analytiikkoja: ”Kanavista kerätään kerran kuukaudessa data ja arvioidaan.”, ”somekanavien oma statistiikka. Sieltä tavoitteen kannalta tärkeimpiä lukuja seurataan säännöllisesti.”
Facebook-mittareista mainittiin: Facebook Analytics, Facebook Business -analytiikka, Facebook-sivujen analytiikka, Facebookin kävijätiedot, Facebookin oma raportointityökalut, Facebookin yleisötiedot, Muista mainittiin mm. Instagramin analytiikat, SlideShare-analytiikka, Twitter analytics, Uudelleenmarkkinoinnissa mm. Facebook / Twitter / LinkedIn pixel, YouTube-analytiikka,
Jotkut tekevät omia:
yhtiön omat työkalut, Meillä on talossa kehitetty omia analytiikkatyökaluja saatavan datan analysointiin ja olemme siirtyneet/siirtymässä näiden käyttöön.
Muita mainittuja aakkosjärjestyksessä:
Adjust, brandsome.fi/, crm-analytiikka, Falcon Social + , Google Analytcs (20 kpl, luodaan tavoitteita, segmenttejä ja kampanjoita., verkkosivujen käyntimääriä/ pituutta jne), Google Datastudio, teimme sillä dashboarding Youtube kanavan tietojen seuraamiseen, Google Tag Manager, Horjar – verkkosivuston analyysit ja asiakaspolun kehittäminen, HubSpot (2), Insided, Jive analytics, Meltwater (4, Meltwaterin mediaseurannalla seurataan sekä sitä, mitä meistä puhutaan, että omien kampanjoiden näkyvyyttä), Pinnalla, sisäinen raportointi (tapahtumat), Snoobi, Sprout Social, Underhood, seuraan viikoittain, underhood.co, Zendesk Analytics ja Zendesk.
Onko teillä itselle konffattuja työkaluja?
Seuraava kysymys on tullut mukaan yhteisömanagerikyselyyn softantoimittajilta: ”Onko teillä sisäisesti käytössä jokin alusta tai palvelu, joka on käytössä intrassanne tai joka on muuten konffattu vain teille?”. Yli kolmasosa jätti vastaamatta, 15 sanoi ettei ole ja muut vastasivat mm. näin: Adobe Connect, Basecamp, Confluence, Drupal, Ei konffattu, mutta salainen sisäisen viestinnän ja tiedonkeruun Fb-ryhmä, Flockler, Google+, IBM Connections, Intra SharePointissa, Kanban Flow, kaupungin/yrittäjäjärjestöjen sisäinen, On ollut, mutta nyt pääasiassa nämä Yammerissa, REAL, Rocket.Chat, Slack(4), Trello (2), WordPress (Intra), Yammer (2), Yle+.
Yhteisömanagerin haasteet
Yhteisömanagerin työ on olla asiakkaiden ja organisaation rajapinnassa. Joskus se voi olla rankkaakin.
Resursointi
Resurssien vajuus
Muut tehtävät ajavat helposti vapaaehtoistyön ohi
Prosessin ja projektin hallinta
Someasioiden lisäksi toimenkuvaan kuuluu valtavasti muuta. Ei ole aikaa tehdä hommia kunnolla.
Ajankäytön haasteet, ihmisten motivointi vuodesta toiseen, uudistuminen.
Tasapaino muun työn ja yhteisömanageroinnin välillä.
Ajankäyttö
Aikapula
Ajanpuute, yhteisöjen laajuus ja kasvun myötä kasvaneet odotukset ja vaatimukset, riittämättömyyden tunne, kun minkäälaisen ajan puitteissa odotuksiin ei kykene vastaamaan
Oman työnkuvan paletin laajuus ja aikaresurssien puute. Somemanagerointi iso osa työtä, mutta työkalut, tavoitteellisuus, kohderyhmäajattelu ja strategisuus ontuvat
Aikaresurssit
Aikataulut aiheuttavat haasteita. Mikä on työaika?
Someen ei ole suoranaisesti varattu tunteja, tehdään kaiken muun työn ohessa, itse on aikataulutettava ja otettava uusista toiminnoista jne selvää.
Ajanpuute. Olisi paljon kiinnostavaa tekemistä ja kehittämistä. Oto-smm ei anna myöten kaikelle.
Sometus jne. vain osa duunista. Ei koskaan ehdi tarpeeksi
Liian lyhyet vuorokaudet, ajanhallinta, ympäristön kehittymisen nopeus
Aika
Keskustelu ja kommentointi voi kärjistyä. Johto ei käsitä, että someen ja yhteisöjen managerointiin pitää varata myös rahallisia resursseja esim. palkintoihin, VIP-henkilöiden palkitsemiseen, välillä tarvitaan maksettuja mainoksia. Johto ei ole itse aktiivinen ja haluaa yhteisössä kritiikkiä kohdatessaan vain vaieta.
työn määrä on rajaton, eli sen järkevä hallinta ja priorisointi on isoin haaste
ajan riittävyys, ihmisten innostaminen aktiivisuuteen
Liian vähän aikaa.
yksinäisyys
Resurssit
Töitä on ns. loputtomasti. On osattava sanoa ei tai ohjattava muiden luokse
Oikeiden ihmisten tavoittaminen
Ikäjakauma käyttäjissä.
Jäsenten aktivointi
Saada yhteisö innostumaan, innostuksen kanavoitua halutuksi toiminnaksi ja saada isompi joukko näin jakamaan yhteisiä toimia saavuttaaksemme päämäärämme.
Sisällöntuotanto
Monta toimijaa eri puolella aluetta, joiden sisältöä pitää tuoda esille tasapuolisesti ja monipuolisesti
Keksiä uusia keinoja aktivoida ja kasvattaa yhteisö tavalla, joka lisää myös tuotteen vähittäiskauppamyyntiä.
Väkeä vaikea saada innostumaan. Aika ei riitä boostaamaan hommaa niin paljon kun haluaisi.
Anonyymiyden ja yhteisöön liittyvien tabu luontoisuuden mukanaan tuomat haasteet. Miten mahdollistetaan niiden ääni suhteellisen avoimessa yhteisössä, jotka haluavat säilyä anonyyminä.
Haasteena on saada yhteisön jäsenet aktivoitumaan ja viestimään säännöllisesti.
Ajan tasalla pysyminen
kehittämiselle ei ole tarpeeksi aikaa
Vapaaehtoisorganisaatio + julkinen keskustelu alallamme voi ryöpsähtää milloin vain
Jaksaminen, uusien asioiden jatkuva oppiminen, tulevaisuuden epävarmuus.
Some ei nuku, valvonta 24/7, väsyttää vastailla asiallisesti päättömyyksiin ja provosointeihin
Oma osaaminen
Muutosvastarinta
yrityksen sisäisten sidosryhmien sitouttaminen yhteisöön, aktiivisten yhteisön jäsenten määrän kasvattaminen on ikuisuushaaste 🙂
Työtä ei nähdä vaikuttavana
Muita haasteita
Poikkeavat strategiset tavoitteet kumppanien kanssa.
Käyttäjien osaamisen kasvattaminen
epäselvät tavoitteet ja toiveet johdon puolelta
Useassa maassa toiminen – etäisyys ja projektikultturien erilaisuus
Vaativat asiakkaat, viestinnän nopeus, yhteisön tasa-arvoisuus, häiriökäyttäytyminen
Ei mitata, ei arvosteta, ei makseta tarpeeksi. Teen yrittäjänä sisällöntuotantoon (koulutus, tapahtumat, kurssit) liittyen.
Työ on pitkäjänteistä vaikuttamista eikä yksittäisiä toimenpiteitä (niin ulkoisen kuin sisäisen viestinnän näkökulmasta).
Julkishallinnon yhtiö, jota yleisesti vihataan paljon – suuri osa sometekemisestä on negaatiota
Ei ole oikeasti määritelty, mitä yhteisöllä haetaan ja miten tavoitteeseen päästään. Sisäitä lobbaustyötä ei ole tehty, johto on kyllä sitä mieltä, että yhteistyötä pitää lisätä, mutta ei ole ymmärtänyt, että sen eteen pitää tehdä myös jotain suunnitelmallista.
Organisaation yhteinen ymmärrys viestinnän vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta puuttuu
Lisääntynyt häirintä Twitterissä eli identiteettivarkauksia sekä paljon roska- ja pornotilejä haittana.
Miten yhteisömanagerit haluavat kehittää omaa työtään?
Yhteisö- ja somemanagerien roolit ovat aika tuoreita ja toimintaympäristö sosiaalinen media jatkuvasti muuttuva. Siksi yhteisömanagerit haluavat työlleen lisää arvostusta ja resursseja, kehittää sisällöntuotantoa, saada vertaistukea ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun.
Haluan lisää ammatillista arvostusta!
Saada myös johto ymmärtämään, mistä on kyse, ja mikä potentiaali on käytettävissä. Silloin myös yhteisön kehittäminen ja managerointi helpottuvat.
Mielestäni tulisi pohtia avoimessa keskustelussa CM:n/SMM:n koulutusohjelman avaamista ammattikorkeakoulutason tutkinnoksi.
Saada enemmän selkeyttä tähän uuteen ammattiin, jotta se ymmärretään ja sitä osataan arvostaa.
Haluan kehittää resursointia!
Olla enemmän mukana somessa ja sen analytiikassa
Yhteisömanagerin työlle haluaisin enemmän näkyvyyttä ja arvostusta yrityksissä. Itselleni haluaisin kollegoita jakamaan vastuuta ja töitä.
Tehtävän osa-alueiden selkeällä erittelyllä ja jaolla erikseen asiantuntijarooliin ja muihin rooleihin ts. asiantuntijatyötä tekisi jatkossa eri henkilö kuin joka tekee esimerkiksi seuraavia tehtäviä: tekninen tuki, moderaattori, nettisivujen ylläpito, muut aikaavievät rutiinitehtävät
enemmän aikaa tehdä näitä hommia
Tiimin luominen
Saispa keskittyä paremmin managerointiin, osaispa jakaa töitä enemmän muille ja siten, että he janoavat tehdä niitä ja muuttuisivat itseohjautuviksi :). Haluaisin tehdä itseni tarpeettomaksi. Yhteisön verkossa johtamisen oppimista voisi kehitellä enemmän.
Enemmän aikaa uuden testaamiselle. Somepäivä.
Jatkuva oppiminen, yhteisö, yhteistyö
Lisää aikaa tehdä työtä
Karsimalla muita tehtäviä, jotta voisi keskittyä paremmin vain CM & SMM -töihin.
Vahvempi vastuu vaikuttavuuden ja organisaation muutoksen johtamisessa
Kun saisin virallista työaikaa manageroinnille
Haluan kehittää sisällöntuotantoa!
sisällön opimointia enemmän, selkeämmät tavoitteet, enemmän aikaa somelle
Eri alustat kattava hallinnointijärjestelmä, dashboard analytiikkaan, kerronnallisten ratkaisuiden taitavampi ja monipuolisempi osaaminen.
Toimiva työkalu, joka yhdistäisi kaikki somet. Somen yhdistäminen tiiviimmin viestintästrategiaan ja tavoitteisiin.
Laajentaa somettajien verkostoa, enemmän yhteisön itsensä tuottamaa sisältöä
Omana tehtävänä on saada yhteisö itse innostumaan ja tehdä minusta sisällöntuottajana tarpeettomampi.
yhä enemmän henkilöstön koulutusta ja sparrausta -> työntekijälähettilyys
Haluan lisää vertaistukea!
Pitämällä tiivisti yhteyttä muiden alan toimijoiden kanssa verkossa sekä kasvotusten.
Vertaistuen avulla.
Haluan oppia uutta!
Strategisempaa otetta reaktiivisen toiminnan sijasta
Saada innostusta aikaiseksi ja siten oivalluttaa uusien työkalujen eduista
Tehdä toiminnasta ammattimaisempaa
itsenäisempi, osaavampi,
Täytyisi nostaa asia itse järjestön pöydälle käsittelyyn. Ja mitatakin onnistumista ja näyttää se.
Oppia kasvattamaan ja osallistamaan yhteisöä. Oppia saamaan lisää kauppaa yhteisön kautta.
Mittareiden kehittäminen niin voisi itsekin seurata oman työnsä kehittymistä. Strategisempi ajattelu mukaan, nyt liian lyhyen tähtäimen hommaa.
Tietää, mitä somessa tapahtuu, olla oikeasti asiantuntija eli tietoinen KAIKESTA! (hyvä tavoite :)) Osata osallistaa entistä paremmin.
Yhteisömanagerikoulutukset
71% vastaajista on viimeisen vuoden aikana kouluttautunut erilaisissa yhteisömanageri- tai somekoulutuksissa, 45% on käynyt 1-3 koulutuksessa, 21% 4-9 koulutuksessa, ja 3% yli kymmenessä koulutuksessa. 61% vastaajista myös kouluttaa itse, 29% oli järjestänyt 1-3 some- tai yhteisömanagerikoulutusta, 18 %oli pitänyt 4-9 koulutusta ja 14% tätä enemmän.
Vastaajilta kysyttiin, millaisiin koulutuksiin he haluaisivat osallistua tai millaisia esityksiä he toivovat CMAD:iin. CMADFI 2018 -tapahtuman aiheet valittiin ehdotusten pohjalta.
Suomen paras yhteisömanageri?
Kyselyssä kysyttiin myös sitä, keitä yhteisö- tai somemanagereita vastaajat itse ihailevat.
Vastaajat mainitsivat seuraavat yhteisömanagerit:
Anne Rongas tekee hyvää työtä omalla sarallaan ja osallistaa omia verkostojaan.
Blizzard Entertainment, Saralyn Smith (Blizzard),
Elina Koivumäki
Helmi Korhonen (Sosped säätiö)
HSL ja VR managerit, jotka jaksavat olla positiivisia
Jere Rinne, Sininen meteoriitti
Lauri Hänninen (Kaupunkiympäristö)
Linus Torvalds
Marja Nousiainen (Viestintä Oy Tulevaisuus)
Partio
Pauliina Mäkelä :-), Pauliina Mäkelä, Kinda Oy, Pauliina Mäkelä (Kinda Oy)
Petteri Numminen/Unicef Finland
Piritta Seppälä (Viestintä-Piritta Oy)
Marika Appel (Supercell)
Jono Bacon (Ubuntu)
ja seuraavat somemanagerit
En tiedä kuka manageroi, mutta entinen Helsingin kaupungin rakennusvirasto (mikä se nykyään onkaan nimeltään). Loistava somepresenssi. Helsingin rakennusvirasto
Gary Vaynerchuk
Humap Software (Sanna Virtanen)
John Chambers, CEO Cisco, sitoutui koko organisaation läpileikkaavan some-toiminnan käynnistämiseen jo melkein 10 vuotta sitten. Cisco perusti some-keskuksen 2012, ks. http://socialmedia.cisco.com
Katleena Kortesuo
Kela
Keskimaa (Pasi Viinamäki)
Kuulu
Marie Forleo (B-School ja Marie-TV Youtubessa)
Mikko Vieri, VR, Mikko Vieri on kyllä kova 🙂
Oatly
Pauliina Mäkelä, tuntee tuhat kanavaa eikä koskaan lakkaa innostamasta, Pauliina Mäkelä,
Pekka Sauri
Petteri Numminen
Piritta Seppälä
Risto Linturi
Sentraalin some-päivystäjät. Fiksua porukkaa, joilla ei mene sormi suuhun.
Siljaline
Someco, Somecon porukka hyviä
Supercell
Tiia Konttinen
Verohallinto
Wolt
Tämä kysely esitellään yhteisömanagereille CMADFI-tapahtumassa 22.1.2018. Lisätietoja kyselystä voi kysyä Johanna Janhoselta, johanna@piilotettuaarre.fi tai p. 040 506 1960.
