Oletko sinä vähentänyt somen käyttöä

Kolumni on julkaistu Suur-Jyväskylän Lehdessä (vähän lyhennettynä) 26.12.2019.

Tilastokeskus julkaisi viime kuussa perinteisen “Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö” -tutkimuksensa tulokset. Viime keväällä tehdyssä kyselyssä vastaajilta kysyttiin esimerkiksi sitä, kuinka moni heistä oli ostanut netistä palveluita tai uusia tai käytettyjä tavaroita.

35–44-vuotiaat olivat innokkaimpia shoppailijoita

75 % heistä osti uusia tuotteita ja 54 % käytettyjä tavaroita. Miehet tekivät uusia hankintoja hieman naisia useammin (51 %) kuin naiset (49 %). Käytettyjen tavaroiden kohdalla ero oli suurempi: niitä oli verkosta ostanut 36 prosenttia miehistä, mutta vain 32 prosenttia naisista. Myös myyjinä 35–44-vuotiaat olivat innokkaimpia: 46 prosenttia vastaajista oli myynyt verkossa omia tavaroita, tuotteita tai palveluita, kun taas sukupuolten ero oli pieni: miesmyyjiä oli 29 %, naismyyjiä 28 %.

Mielenkiintoisia eroja oli myös blogien, podcastien ja äänikirjojen kulutuksessa.

  • Blogeja lukivat eniten 25–44-vuotiaat (55 %),
  • podcasteja kuuntelivat eniten 16–24-vuotiaat (57%) ja
  • äänikirjoja 25–34-vuotiaat (25 %).

Miten käyttäjän sukupuoli sitten näissä sisällöissä vaikutti?

  • Blogeja luki 42 % naisista ja 34 % miehistä,
  • podcasteja kuunteli 28 % miehistä ja 24 % naisista,
  • äänikirjoja kuunteli 15 % naisista ja 11 % miehistä.

Somea oli käyttänyt edellisen kolmen kuukauden aikana

  • 91 % opiskelijoista,
  • 73 % työllisistä ja
  • 27 % eläkeläisistä.

Vaikka itse lasken YouTuben yhteisöpalveluiden joukkoon, kyselyssä sen, Vimeon ja muiden Internetin videopalveluiden käytöstä kysyttiin erikseen. Nettivideoita oli kolmen kuukauden aikana katsonut

  • 97 prosenttia opiskelijoista,
  • 86 % työllisistä ja
  • 33 % eläkeläisistä.

Työmarkkinatilanteen lisäksi myös ikä, asuinpaikka, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat siihen, miten paljon somea käytetään. Tulosten mukaan todennäköisesti

kaikkein eniten somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat 16–34-vuotiaat korkeakoulussa opiskelleet tai opiskelevat naiset

ja vähiten taas maaseudulla asuvat 75–89-vuotiaat perusasteen koulutuksen saaneet eläkeläismiehet.

Perusasteen koulutuksen saaneista somessa käy viikoittain 45 % ja korkeakoulutetuista 67 %. Heillä somen käyttö oli noussut yhden prosenttiyksikön verran, kun taas keskiasteen koulutuksen saaneilla somea viikoittain käyttäneiden määrä (57%) tippui jo toista kertaa peräkkäin kolme %-yksikköä.

Kaikissa kolmessa ryhmässä useita kertoja päivässä somea käyttävien määrä kuitenkin laski 4–5 prosenttiyksikköä.

16–24-vuotiailla useita kertoja päivässä somea käyttävien määrä tipahti 58 prosentista 47 prosenttiin, työllisillä 40 prosentista 33 prosenttiin. Siinä missä työllisillä somen käyttöä vähentäneet siirtyivät useasta päivittäisestä kerrasta yhteen kertaan, nuoret tekivät radikaalimman ratkaisun: harvemmin kuin kerran viikossa yhteisöpalveluita käyttäneiden määrä kasvoi 11 prosentista 20 prosenttiin.

Miten somen käyttöä sitten käytännössä vähennetään? Tänä syksynä kuulin tästä kaksi mielenkiintoista esimerkkiä.

Somesisältöjä työkseen tekevä tuttavani luopui älykännykästään.

Huima veto, kun hänellä on sentään satojatuhansia seuraajia ja koko elanto kiinni somesuosiossa! Seminaarissa kohtaamani opiskelija taas kertoi käyttävänsä Instagramia enää vain muutaman kerran viikossa huomattuaan, miten koukuttava se oli. Välttääkseen Instagramin houkutuksia hän poisti sovelluksen kännykästään. Halutessaan käyttää palvelua, hän asentaa sen uudestaan ja poistaa sen taas käytön jälkeen, mikä vähentää palvelun jatkuvaa vilkuilua ja säästää aikaa esimerkiksi opiskeluun.

Ihmisten vähentäessä someen käyttämäänsä aikaa he karsivat myös seuraamiaan sisältöjä, jäljelle jäävät vain omat suosikit. Tämä on hyvä pitää mielessä sisällöntuottajana: seuraajien aikaa ei saa tuhlata, sillä se on arvokkainta, mitä ihmisillä on!

Ihanaa joulunaikaa sinulle!

Heräsikö ajatuksia? Lue lisää