Salaisuuksia somessa
Tämä kolumni on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 14.6.2017.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu salaisten ja suljettujen Facebook-ryhmien sisällöistä. Ensin kuulimme julkkismiesten kerskuvan naisasioillaan Sisäpiiri 2.0-ryhmässä, sitten poliisien kesken käydyistä rasistisista keskusteluista. Kummankin ryhmän jäsenet olivat unohtaneet, ettei someen kannattaisi laittaa mitään, mitä he eivät voisi laittaa myös työpaikan ilmoitustaululle.
A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Mitä suurempi ryhmä, sitä todennäköisempää on, että joku sen jäsenistä päättää jakaa siellä kerrottuja salaisuuksia eteenpäin. Kannattaa siis jo etukäteen miettiä, miltä tuntuu, kun omat salaisuudet päätyvät vääriin käsiin. Jos salaisuuksiaan ei malta pitää itsellään, niitä voi kertoa anonyymisti vaikka Vauva-palstalla tai tuoreessa mobiilipalvelussa Jodelissa. Etupäässä opiskelijoille suunnattuun palveluun tuo oman säväyksensä se, että siellä jaetut päivitykset näkyvät vain kymmenen kilometrin säteellä. Kun avasin Jodelin Lievestuoreella, luin, että joku paikallinen mummo oli tehnyt vaikutuksen vierailulla olevaan lapsenlapseensa tarjoamalla tälle oluen, mutta muuten päivitykset koostuivat lähinnä ulkopaikkakuntalaisten ihmettelyistä: “Hankasalmellakin on vilkkaampaa jodlausta!”.
Jodel on anonyymi somepalvelu, jossa jaetut sisällöt näkyvät vain 10 kilometrin säteellä. Käyttäjistä monet ovat… https://t.co/wrqoHwveRz
— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) June 9, 2017
Anonyymien palstojen etu on se, että niille voi kirjoittaa vaikeistakin henkilökohtaisista ongelmista ja saada niihin vertaistukea, oli kysymys sitten parisuhteesta tai sen puutteesta, masennuksesta tai muista terveyshuolista. Mutta kun mielipiteitä voi esittää täysin nimettömänä, hyvät käytöstavat unohtuvat helposti.
Hyvä nyrkkisääntö onkin, ettei muista ihmisistä pitäisi julkaista verkossa sellaista sisältöä, jota ei haluaisi itsestäänkään jaettavan. Ikäviä esimerkkejä ovat esimerkiksi laihdutusryhmissä jaettujen kuvien vuotaminen ryhmien ulkopuolelle. Videopuheluissakin on vaaransa: eräs tyttö vaihtoi vaatteitaan puhelun aikana, ja yllättyi pahan kerran siitä, että hänen “paras ystävänsä” oli ottanut tilanteesta kuvakaappauksen, jota jakeli sittemmin verkossa. Se, että luottaa johonkin ihmiseen tänään, ei tarkoita sitä, että häneen voi luottaa vielä kuukaudenkin kuluttua. Siksi Snapchatin suosiota nuorison keskuudessa ei tarvitse juuri ihmetellä: siellä jaetut sisällöt ovat päiväperhosia, jotka häviävät 24 tunnin sisällä.
Mallia somekäyttäytymiseen voisimmekin ottaa tytöstä, joka katkaisi hänen kaveripiirissään harrastetun perinteen. Kavereiden syntymäpäivinä heistä julkaistiin kuvakollaaseja, joihin kerättiin kamalia kuvia: kaksoisleukoja, finnejä ja epäonnistuneita kampauksia. Kun tyttö ei enää itse tehnyt kavereistaan tällaisia koosteita, muutkin lopettivat.