Johanna Janhonen
on filosofian maisteri, sosiaalisen median asiantuntija, kouluttaja, konsultti,
kaupallinen wikipedisti, kolumnisti, tapahtumantuottaja ja yhteisömanageri.
Johannan matka piilotetun aarteen ääreen
Johanna Janhonen on aktiivinen somettaja, joka on ollut ”somessa” jo 1990-luvun loppupuolella. Ja vuonna 2006 aktiivisesta someharrastuksesta tuli työtä Nokiassa. Löydät Johannan profiilin useimmista sosiaalisen median palveluista. Yleensä hän käyttää niissä tunnusta @jjanhone. Nimi on peräsin Nokian mikrotuesta. Avioliiton myötä saatu uusi käyttäjänimi ei ollut vielä vuonna 2000 Johannan mieleen, mutta sittemmin hän on alkanut pitää siitä – kun sukunimi on suhteellisen harvinainen ja tunnuksen lopusta puuttuu tärkeä n-kirjain, on ”jjanhone” useimmiten vapaana.
Internetiin tunnus siirtyi vuonna 2008 Johannan käyttämien Nokian Ovi-palveluiden myötä. Piirrettyjä avatareja hän alkoi käyttää sitäkin aiemmin, vuonna 2005, aluksi Yahoo-palvelun kautta, myöhemmin mm. Linda Saukko-Raudan piirtämää hahmoa sekä Bitmoji-tyyppiä.
Harrastuksen kautta nettiin ja sosiaaliseen mediaan
Johanna aloitti someilunsa keskusteluforumeilla 1990-luvulla. Syvemmin hän tutustui some-työkaluihin nukkekotiharrastuksensa kautta 2000-luvun alussa, jolloin hän mm. perusti ensimmäisen oman nettiyhteisönsä. Nukkekotielämä-keskusteluryhmästä muodostui perheenomainen yhteisö, joka on mm. kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen nukkekotiharrastuksesta kertovan kirjan (Nukkekotielämää, WSOY, 2005).
Johanna oli Suomen ensimmäinen nukkekotibloggaaja ja hän on perustanut myös kaksi nukkekoteihin keskittyvää wikiä, Nukkekotiwikin, ja sen englanninkielisen vastineen Mini treasures wikin, jolla on käyttäjiä ympäri maailmaa.
Viestintä ja koulutus osaksi työtä Nokiassa
Opiskellessaan maisteriksi Tampereen yliopistolla (1996-2000) Johanna suoritti osana tilastotieteen opintojaan myös tiedotusopin appron ja kursseja multimediasta. Vuonna 1998 hän aloitti kesätöissä Nokia Networksilla Tampereella – hänen ensimmäinen työnsä oli enteellisesti koulutusmateriaalien tekeminen GSM-rekistereistä. Siitä alkoi hänen uransa kouluttajana!
Seuraavaksi hänestä tuli projektikoordinaattori, joka toimi Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä ja -kouluttajana. Tehtävään kuului myös raporttien tekoa ja intranet-sivustojen ylläpitoa. Siirtyessään vuonna 2002 Jyväskylään Nokia Mobile Phonesille Johannasta tuli laatuinsinööri, joka vastasi puhelinprojektien laatusuunnitelmasta ja -prosesseista – ja koulutuksista. Intranet-sivuja hän teki ja opetti tuoteprojektiensa väelle. Vuonna 2005 hänestä tuli ”software error manager”, joka vastasi puhelinprojektiensa softabugien käsittelyprosessista. Kun tilaisuus tuli, hän lähti kouluttamaan kollegoitaan 10 viikoksi Tokioon keväällä 2006.
Tämän jälkeen hän aloitti uudessa tehtävässä, jossa hänen vastuullaan oli Nokia S60 SW -organisaation prosessimittareiden määrittelyn, ja niitä toteuttavan ketterää ohjelmistokehitystä käyttävän metriikkatiimin ohjaaminen product ownerin roolissa. Toinen osa hänen työtään oli tuoda organisaation käyttöön tuotekehityswiki. Myöhemmin hän koulutti kansainvälisille kollegoilleen muitakin somepalveluita, kuten blogien käyttämistä massasähköpostitiedotuksen korvaamisessa. Johanna oma blogi, Hidden treasure, käsitteli sosiaalisen median palveluiden käyttöä ja se oli tuhannen intranetblogin joukossa 4. tilatuin. Kyseisestä blogista Johanna sai myöhemmin nimen yritykselleen! Nimi viittasi siihen, että Nokiassa oli niin paljon tietoa, että jos sattui löytämään etsimänsä tiedon, tuntui siltä kuin olisi löytänyt piilotetun aarteen. Blogiinsa Johanna keräsi someen liittyviä vinkkejä ja ohjeita. Myöhemmin hän alkoi blogata samalla idealle internetissä, ensin englanniksi ja myöhemmin suomeksi.
Uusille someurille Ambientiaan ja Tampereen teknilliseen yliopistoon
Vuonna 2009 Nokia sulki Jyväskylän toimistonsa ja Johanna alkoi etsiä uutta uraa. Hän oli pitänyt eniten viimeisestä työstään sometyökalujen parissa ja halusi jatkaa niiden kanssa. Sosiaalinen media alkoi terminä esiintyä entistä enemmän mediassa, mutta alan työpaikkoja ei juuri ollut ja hän harkitsi yrittäjyyttä Protomossa. Yrittäminen tuntui kuitenkin vaikealta: tuotteistus, hinnoittelu, markkinointi. Siksi Johanna lähti wikikonsultiksi Ambientialle, mutta pian hänestä tuli some-asiantuntija. Johanna kuitenkin ikävöi Keski-Suomeen ja palasi vuonna 2010 takaisin ja perusti Piilotetun aarteen, joka toimi aluksi Ambientian alihankkijana.
Yrittäjyyden alkuvuosina Johanna toimi myös puolipäiväisenä sometutkijana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Soita-hankkeessa tutkittiin B2B-yritysten somen käyttöä innovoinnissa asiakasrajapinnassa. Osana tätä työtä Johanna kävi tutkijavaihdossa Itävallassa Grazissa, josta tämän sivun kuvissa oleva metsästyshattukin on peräisin. Tutkijana Johanna metsästi hyviä caseja somen käytöstä ja tätä työtä hän jatkaa edelleen omien asiakkaidensa kanssa. Myös sometutkimuksia Johanna on tehnyt omassa yrityksessään.
Wikittelijästä wikimedistiksi
Wikit olivat tulleet Johannalle tutuksi jo vuonna 2006 Nokiassa ja myöhemmin Ambientiassa. Wikipediaan hän teki tunnukset vuonna 2009 ja seuraavana vuonna häntä pyydettiin tekemään sinne sisältöjä yritysten puolesta. Ehdotus tyrmistytti, eihän Wikipedia ole mainospaikka, mutta asiaa tutkittuaan Johanna totesi, ettei mikään estä kirjoittamasta Wikipediaan yrityksistä, se pitää vain tehdä sääntöjen mukaan. Johanna alkoi pitää myös Wikipedia-koulutuksia ja tutustuakseen paremmin Wikipedia-maailmaan hän liittyi vuonna 2013 Wikimedia Suomi ry:hyn. Hän tuli heti valituksi Wikimedia Suomen hallitukseen, jossa hän toimi kolmen vuoden ajan, vuonna 2015 sihteerinä ja vuonna 2016 vähän pienemällä panoksella yhdistyksen tiedottajana.
Wikimedia-roolinsa kautta Johanna tutustui kymmeniin wikimedisteihin ympäri maailman ja osallistui mm. Lontoossa järjestettyyn Wikipedia-kouluttajien koulutukseen. Hänen missionsa hallituksessa oli tuoda Wikipedia-päivittäjien joukkoon entistä enemmän naisia, mutta myös ihmisiä, jotka tekisivät sitä osana työtään.
Vuonna 2019 Johanna teki monta kuukautta vapaaehtoistyötä Tukholmassa järjestetyn Wikimania-tapahtuman järjestelyissä. Hän rekrytoi sometiimin, suunnitteli sen tehtävät, teki tapahtumalle somestrategian ja toteutti suuren osan sisällöistä.
Yhteisömanagereiden yhteisömanageriksi
Johanna perusti ensimmäisen nukkekotiyhteisönsä jo vuonna 2002 ja on sen jälkeen perustanut useita nettiyhteisöjä, joita ovat mm.
- LinkedIn-keskusteluryhmät SMAT sosiaalisen median akateemisille tutkijoille ja CMF – Community Managers -ryhmän yhteisömanagereille,
- #taskujkl-yhteisön, joka kokoontui mm. lounastapaamisiin keskustemaan some-asioista
- sosiaalinenmedia.org:in, johon kerättiin yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta ja
- Kiepauksen, joka kannustaa suomalaisia kierrättämään ja tuunaamaan
Vuonna 2012 Johanna toi Suomeen yhteisömanagereille omistetun teemapäivän, CMAD:in eli Community Managers Appreciation Dayn. Suomessa sillä on oma tunnus, #cmadfi. Osallistujille ilmaista seminaaripäivää suunnitellaan yhteisömanagereiden kesken lähes vuoden ajan ja tapahtumassa on ollut jopa parisenkymmentä järjestävää organisaatiota. Vuonna 2017 tapahtuma järjestettiin Tampereen yliopistossa ja tapahtumaan osallistui 340 aiheesta kiinnostunutta ihmistä. Sen jälkeen tapahtuma on ollut Lappeenrannassa ja Viking Gracella, vuonna 2020 se järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä, Tiedekulmassa.
Yrittäjä muotoilee oman työnsä
Johanna on pyrkinyt pitämään huolta omasta osaamisestaan koko uransa ajan. Nokia-vuosina hän osallistui kymmeniin koulutuksiin, joissa käsiteltiin mm. fasilitointia, esiintymistä, projektinhallintaa, ketterää ohjelmistokehitystä, auditointia, erilaisia työkaluja ja niin edelleen. Nokia-vuosinaan hän pääsi eroon esiintymispelostaan ja alkoi nauttia koulutuksista. Jännitys hävisi, kun sai puhua aiheista, joista itse tietää paljon (vrt. peuskoulun esitelmät majavista).
Vuonna 2011-2012 Johanna opiskeli somen mahdollisuuksista sähköisessä markkinoinnissa mm. Jyväskylän yrittäjien tukemassa oppisopimuskoulutuksessa, vuonna 2013 Johanna osallistui Otavan Opiston järjestämään Yhteisömanageri-kurssille. Johanna on ollut myös mukana Keski-Suomen tiedottajaringin ja SOMERIn (Social Media Research Institute) some-tutkijoiden tapaamisissa ja kiertänyt ahkerasti myös muiden tahojen järjestämissä somekoulutuksissa.
Rooli Wikimedia Suomen hallituksessa kävi sekin pitkästä koulutuksesta. Vuonna 2017 hän osallistui JAMK:in järjestämään 6 viikon WordPress-koulutukseen.
Mielenkiintoisia tehtäviä vuosien varrella ovat olleet mm. puheenjohtajan rooli tamperelaisessa Haussa-hankkeen ohjausryhmässä (Haussa-hankkeessa somea käytettiin nuorten työllistämiseen) ja somekolumnistin paikka Suur-Jyväskylän Lehdessä, johon Johanna on kirjoittanut vuodesta 2012 lähtien, välillä joka kuukausi, tällä hetkellä kerran 2 kuukaudessa. Vuonna 2015 Johannasta tuli some-tiedottaja silloissen kotikuntansa Laukaan Ekokoulu-hankkeeseen. Johanna antaa usein sosiaaliseen mediaan liittyviä lausuntoja mediassa, jopa belfie-ilmiöstä!
Vähän vakavampi haastattelu tehtiin Jyväskylän Protomo-yrittäjistä kertovaan kirjaan Yrityksen ja erehdyksen kautta.
PS. Johanna pitää välillä some rekrytoinnissa -koulutuksia. Niitä varten hän loi itsestään visuaalisen cv:n SlideShare-palveluun. Erikoinen CV huomataan ja se jää mieleen. Siksi hänen visuaalinen CV:nsä päätyi kerran jopa Ylen uutisen kuvituskuvaksi!
Etkö löytänyt etsimääsi?
Voit lukea lisää somesta myös Johannan blogista tai hänen kirjoittamistaan Suur-Jyväskylän Lehden kolumneista.